Paikallishistoriasta ja yhdistyksen toiminnasta kertovia kuvia ja juttuja:
Yhdistyksen tapahtumia:

Vuonna 2011

Vuonna 2010

Vuonna 2009

Aiheita:

Martti Korpilahti

Vanhan Myllyn vaiheita

Vanhan Pappilan historiaa




2011:

Kotiseutuyhdistys palkittiin kunniakirjalla Keski-Suomen ELY-keskuksen järjestämässä kulttuuriympäristökilpailussa


Kuvassa hankevetäjä Veikko Weijo pokkaamassa kunniakirjaa 7.12.2011 järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa.
kuva: Anu Kiiski
Kunniakirjaa juhlistettiin kahvitilaisuudella, johon oli kutsuttu myllyn kunnostamisessa aktiivisesti mukana olleita jäseniä.
kuva: Ensio Värjyvirta

Itsenäisyyspäivä 6.12.2011


Kotiseutuyhdistys järjesti Itsenäisyyspäivän juhlan yhdessä Korpilahden
alueseurakunnan, Korpilahden Reserviupseerien ja Korpilahti-lehden kanssa.
Päivän viettoon kuului myös seppeleenlaskut Sankaripatsaalle ja
Vakaumuksensa puolesta kaatuneitten muistomerkille.
Kuvassa seppelpartiot saapuvat kirkosta sankarihautausmaalle.

Joulutulet 4.12.2011















Tunnelmallinen tilaisuus arpajaisineen, makkaranpaistoineen ja
glögitarjoiluineen keräsi runsaasti kyläläisiä Vanhalle Myllylle

Korpilahti-päivä 10.7.2011

9.30 Kirkkoveneet saapuvat
10.00 Jumalanpalvelus (saarna Inari Vapaakallio, kanttorina Anne Laakso-Viholainen)
12.00 Pelimannit soittavat Korpihovissa
13.00 Pelimannit soittavat Hoivakodilla
14.00 Opastettu taidenäyttely koulukeskuksessa; KUVATAITEEN KORPILAHTI Hannu Castren esittelee
15.00 Koululla lapsille nukketeatteria: Teatteri Capelle (Ilona Lehtoranta) ”PRINSESSA KAIHOMIELI”

Kotiseutumuseo avoinna klo 11 – 14
(Leena Pukkala esittelee)

Lounas Satamakapteenissa klo 11 – 14

Myllykahvio Kannelkosken myllyllä avautuu klo 12.30.
Pelimannit esiintyvät noin klo 14.20 myös Myllykahvion edustalla, paikalla myös myllytontut.

Hevonen ja kiesit museolla klo 11 alkaen.
Parilla eurolla myllylle tai kiertoajelulle kylällä.
Korpilahti-päivä järjestettiin kirkonkylällä lukuisin eri tapahtumin.
Pääjuhlaan Vanhalla myllyllä osallistui kutsuvieraiden lisäksi runsas joukko korpilahtelaisia.

KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄ 15.5.2011

Kotiseutumuseossa säilytetty Vapaussodan muistolaatta siirrettiin koulun ruokalan seinälle talvi- ja jatkosodan muistolaatan viereen Kaatuneitten muistopäivänä 15.5. Kunniavartiosta vastasivat reserviläiset.

MESTARILAULAJA TYYNE PAHKAMÄEN 100 VUOTISJUHLASOITTO  25.3.2011

Mestarikansanlaulaja Tyyne Pahkamäen 100 vuotisjuhlasoitto pidettiin Korpilahden yhtenäiskoulun ruokalassa. Juhlassa esiintyivät mm. Korpilahden Pelimannit ja Kiiri.


2010:

itsenäisyysjuhla 6.12.2010

Vilkas toimintavuosi päättyi Itsenäisyysjuhlaan 6.12.2010, joka
järjestettiin seurakuntatalolla yhteistyössä alueseurakunnan, Korpilahden
Reserviupseerien ja Korpilahti-lehden kanssa.

lauluilta 27.10.2010

Vanhassa Pappilassa vietettiin tunnelmallista lauluiltaa
Korpilahden Pelimannien säestyksellä 27.10.2010.

KULTTURIKÄVELYLLÄ 29.7.


Kotiseutuyhdistyksen järjestämällä Kulttuurikävelyllä 29.7.2010 oli vajaat
parikymmentä osallistujaa. Kävely alkoi satamasta ja jatkui sankarihautausmaan
ja kotiseutumuseon kautta Vanhalle Myllylle.
Kävelyn erinomaisista järjestelyistä ja esittelyistä vastasivat Leena ja Martti Pukkala.

TALKOISSA VAARUNNIITYLLÄ 27.7.


Kotiseutuyhdistys oli mukana Vaarun metsäniityn hoitotalkoissa
27.7.2010. Vaarunniitty sijaitsee Putkilahden arvokkaalla suojeluohjelmien
piiriin kuuluvalla maisema-alueella. Niityllä on tehty ennallistamistöitä
niittämällä ja puita kaatamalla Keski-Suomen ELY-keskuksen johdolla
1990-luvulta alkaen.

PALVIPÄIVILLÄ 9.-10.7

Kotiseutuyhdistys oli mukana Päijänteen
Palvipäivillä 9.-10.7.2010 omalla osastollaan.
Leena Pukkala ja Veteraanikeräystä suorittaneet
Ulla ja Pentti Teittinen selailevat yhdistyksen
osastolla myynnissä ollutta upeaa
Korpilahden Veteraanimatrikkelia.







Maakuntajohtaja Kotiseutuyhdistyksen vieraana 29.6.2010

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen vieraili Korpilahdella Kotiseutuyhdisyksen
kutsusta 29.6.2010. Aurinkoisessa kesäsäässä maakuntajohtaja tutustui mm.
kotiseutumuseoon ja sankarihautausmaahan. Lisäksi hän vieraili Satamakapteenissa,
Kaislassa ja Vanhalla myllyllä.


Keski-Suomen päivä Korpilahdella 18.4.2010.



Maakuntajohtaja Anita Mikkonen puhui Kotiseutukivellä.

Keski-Suomen päivän ohjelmaan kuului myös Rautpohjan Tykkikerhon näyttävä ampumanäytös vanhoilla kanuunoilla ja mörssäreillä.

Lauluilta VANHALLA MYLLYLLÄ 12.5.2010 KLO 18

Korpilahden Pelimannit, puffetti.

Kotiseutuyhdistys avasi kesäkauden 12.5. järjestämällä Vanhalla Myllyllä lauluillan yhteistyössä Korpilahden Pelimannien kanssa.
Laululiltaan osallistui yli 40 innokasta musiikin ystävää.








palaa alkuun...

2009:

Pelimanniristeily:

Kotiseutuyhdistys aloitti kesäkautensa perinteisellä pelimanniristeilyllä 14.6. nostalgisella, Päijännettä yli sata vuotta kyntäneellä Suomi-laivalla. Sää suosi ja tunnelma oli rattoisa. Soittajat kiersivät kuin trubaduurit laivan eri osissa.

Päijänteen Palvipäivät:



Sanotaan, että Palvipäivistään Korpilahti tunnetaan, ja siltä näytti jälleen satamassa heinäkuun toisena viikonloppuna 10.-11.7. Tämä oli jo kahdeskymmenestoinen kerta, kun palvisauna lämpeni ja alue täyttyi  myyntikojuista sekä ”ystävistä ja kylänmiehistä”. Kotiseutuyhdistys oli mukana ja sen kirjat sekä kuva-cd:t tekivät mukavasti kauppansa.

Puolalaista kansanmusiikkia

Heinäkuussa väriä ja iloa toivat tullessaan Alkio-opistolla jo toistamiseen vierailevat puolalaiset  soittajat, laulajat ja tanssijat. ISO:n tanhuujat ja Korpilahden pelimannnit esiintyivät heidän kanssaan. Kotiseutuyhdistys on ollut molemmilla vierailukerroilla mukana taustatoimijana.

Retki hautausmaalle

Elokuun neljäntenä Kotiseutuyhdistys järjesti opastetun kierroksen hautausmailla. Oppaana toimi amanuenssi Pirjo Sojakka Keski-Suomen museosta. Hänellä oli runsaasti kiintoisaa kerrottavaa etenkin hautamuistomerkeistä. Ensi kesänä järjestetään uusi kierros, jolle pyritään keräämään lisää henkilöhistorioita.

Retki Oravivuorelle


Luonto ja maisemat ovat kotiseutuyhdistyössä tärkeitä elementtejä. Puolakan Oravivuorelle upeita näköaloja ihailemaan kiivettiin sunnuntaina 23.8. Näkymät tornista palkitsivat vuorelle nousemisen vaivan. ”Kun kerran vain näit Päijänteen, sen seljät ja salmet ja rannat..”. Martti Korpilahden kauniit laulun sanat tulivat mieleen. Struven ketjun mittauspiste herätti myös kiinnostusta. 

GLÖGIÄ, PELIMANNIMUSIIKKIA JA YHTEISLAULUA 

Vanhalla Myllyllä keskiviikkona 18.11. kello 18.

HEIJASTUKSIA HELSINGISTÄ –RUNOMATINEA

Jyväskylän ja Laukaan Kalevalaisten naisten kutsumana
Vetreät Velhot lausuntaryhmän "Heijastuksia Helsingistä"
–runomatinea kuultiin sunnuntaina 22.11.2009
Jyväskylässä Ortodoksisen kirkon juhlasalissa.

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 

Korpilahden Vanhassapappilassa, Koivukuja 8, tiistaina 24.11. kello 18. 
Ennen varsinaista kokousta kaupunkineuvos Jaakko Lovén puhuu kotiseututyöstä uudessa Jyväskylässä. Kahville ja esitelmää kuuntelemaan ovat myös ei-jäsenet tervetulleita.

MARTTOJEN JOULUMYYJÄISET VANHALLA  MYLLYLLÄ

Kotiseutuyhdistys on mukana Korpilahden Marttojen myyjäisissä lauantaina 5.12. kello 10 alkaen. 
palaa alkuun...

Martti Korpilahti

(25. huhtikuuta 1886, Korpilahti – 25. syyskuuta 1938, Korpilahti)

Martti Korpilahti (vuoteen 1906 Forsgren), syntyi vuonna 1886 Korpilahdella, jossa hänen isänsä toimi kanttoriurkurina. Martti oli lahjakas poika. Hän sai päästötodistuksen Jyväskylän lyseosta vuonna 1909 ja valmistui opettajaksi vuotta myöhemmin Jyväskylän seminaarista. Vuonna 1919 hän sai erikoisoikeuden laulunopettajan virkoihin. Kasvatustyö musiikin ja laulun keinoin oli Martti Korpilahdelle kutsumus, jota hän toteutti monissa kouluissa, lähinnä Keski-Suomessa. Isänmaallisuus ja valistuksen jakaminen, yhteiskunnallisuus ja vähäosaisista huolehtiminen olivat hänen aatemaailmansa peruspilareita.

Korpilahti toimi Jyväskylän kansakoulun johtajana vuodesta 1915 alkaen, ja kun Cygnaeuksen koulutalo vuonna 1925 valmistui, hänestä tuli koulun johtaja, jota virkaa hän hoiti kuolemaansa saakka.

Monilahjainen mies

Musiikkimiehenä Korpilahden merkitys kuorojen perustajana ja johtajana oli suuri. Hän johti mm. maineikasta Mieskuoro Sirkkoja vuodet 1924-27. Martti Korpilahden lahjat olivat moninaiset, sillä hänet tunnetaan myös Keski-Suomen kotiseuturunoilijana. Toisaalta vahvojen, toisaalta tunteikkaiden runojensa ja laulujen sanojen kautta hän herätti voimakkaan kotiseutu- ja maakunta- aatteen ympäri Keski-Suomea. Tunnetuimmat Korpilahden sanoituksista lienevät Ivar Widéenin reippaaseen sävelmään sepitetty, Keski-Suomen kotiseutu- tai maakuntalauluksi kutsuttu ”Männikkömetsät ja rantojen raidat”, sekä toisen korpilahtelaisen ansiokkaan musiikkimiehen, Aulis Raitalan, herkästi tulkitsema Laulu synnyinseudulle, jota Martti Korpilahti yhtä koskettavasti kuvaa: ”Oi päivät seutuvilla Päijänteen, …”

Martti Korpilahti kuoli 28.9.1938. Sydänjuuriaan myöten keskisuomalainen suurmies on haudattu Korpilahden hautausmaalle.

Martti Korpilahden hautamuistomerkki paljastetaan vuonna 1947. Kuvassa seppelettä laskemassa Keski-Suomen osuuskunta.
Kotiseutuyhdistyksen puolesta seppeleen laski Albert Weijo.




Martti Korpilahti 13-vuotiaana poikasena.
Runoilija nuorena miehenä boksi- saappaissaan.
Mutilan mutkassa sijaitseva Marttila 1930-luvulla.
Kuvassa näkyy Forsgrenien pitkäaikainen naapuri, nahkuri Matti Reivinen.

Martin suhde musiikkiin oli moninainen. Kuvassa Nuorisoseuran tanhuajia vuodelta 1910. Martti on kuvassa toinen mies vasemmalta.


Martti Korpilahden 120v muistojuhla pidettiin Korpilahden vanhassa pappilassa 25.4.2006.


Juhlakansaa kokoontuneena Vanhan pappilan saliin.

Mieskuoro Sirkkojen jäseniä esittämässä Martti Korpilahden sanoittamaa laulua

Professori Teivas Oksala pitämässä juhlaesitelmää.
palaa alkuun...

Vanhan myllyn vaiheita

Vanhan nelostien varrella Martinpolun pohjoisosassa, Korpijoen notkossa, sijaitsee Vanha Mylly, jonne ohjaa hannunvaakunaviitta myös Korpilahdentieltä Jussinpolkua pitkin. Myllyt ovat olleet keskeisen tärkeitä maanviljelyelinkeinolle. Suur-Jämsän historiassa myllyn mainitaan toimineen Korpilahdella jo vuonna 1633. Vanhan Korpilahden historian mukaan vuonna 1875 täällä oli myllyjä  peräti 34 kappaletta, mikä kertoo pitäjän viljelyelinkeinon voimaperäisyydestä. Entisaikaan maanviljelijät perustivat myllylahkoja, nykykielellä osuuskuntia, joiden jäsenet käyttivät myllyn palveluja. Korpilahden ensimmäisen lahkomyllyn perustamisvuotta ei tarkalleen tiedetä. Sen osakkaita olivat pääosin kirkonkylän talolliset. 

Nykyinen Vanha Mylly nousi Ylä-Niittysen tilan maalle vanhan, ränsistyneen mylly-rakennuksen tilalle vuonna 1874. Ajan tavan mukaan uutta myllyä suunniteltaessa ja rakennettaessa oli mukana myös silloinen kirkkoherra Oskar Molander. Hämeen läänin kuvernööri laillisti myllyn toiminnan 19.3.1875. Mylly toimi aluksi Korpijoen kosken voimalla vesimyllynä ja myöhemmin Iloniemen sähköyhtiön tuottamalla sähköllä aina sen toiminnan päättymiseen saakka vuonna 1958. Myllyssä on kaksi kiviparia ja yksi ryynikivipari. Aikanaan alueella sijaitsi myös pärehöylä ja myllytupa.

Kruunu valvoi myllyä

Toimiluvassa sen toimintaa koskivat monet määräykset: myllyn yläpuolella olevan padon pudotus- korkeus ja leveys oli säädetty, samoin veden juoksutukseen liittyvät ohjeet tarkasti annettu. Kun pato ja vesirännit vuosikymmenten aikana olivat osin lahonneet, oli niiden uudelleen rakentaminen edessä. Asiaa ryhtyivät ajamaan myllyosakkaiden puolesta tilanomistaja Kalle Reivilä ja kauppias A.G. Lindgren. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, että osa vuoden 1875 päätösasiakirjoista ja padon korkeusmerkinnöistä oli kadonnut. Myllyllä pidettiin sen vuoksi uusi katselmus 7.2.1921.

Katselmuksessa toimitusinsinööri P. Hovinen asetti pudotuskorkeudelle, padon rakenteille ja veden juoksutukselle myllyyn ja pärehöylään uudet määräykset: Padon sai rakentaa noin 20 metriä leväksi ja padon korkeuden koskenniskalla tuli olla sellainen, että pudotus-korkeudeksi kosken alapuoliseen vedenpintaan tuli noin kuusi metriä. Myllyyn sai johtaa vettä torvella, jonka läpimitta on 0.40 m. Myös ohjeet pärehöylälle johtavasta vesirännistä ja varotulvaluukuista annettiin. Mahdollisen lauttauksen varalta määrättiin, että lauttaajien tuli sallia rakentaa patoon tarpeellinen uittoruuhi.  Silloinen rovasti J. Hannuksela julisti maaherran vahvistamat päätökset  Korpilahden kirkossa 26.2.1922.


Vanhan myllyn pärehöylä

Patokorjausten jälkeen mylly toimi monien vuokramylläreiden ylläpitämänä. Vuosien myötä sen käyttö väheni ja kunto rapautui. Erityisesti pato sekä rännit ja pärehöylän puiset osat olivat pahoin lahonneet. Samoin asuinrakennus, myllytupa, kelpasi vain polttopuiksi. Kun viimeisenä myllärinä toiminut Einari Liinperä ei katsonut voivansa ryhtyä vuokrasopimuksen mukaiseen myllyn kunnostukseen, myllylahko päätti kokouksessaan 29.8.1958 luovuttaa myllyn alueineen korvauksetta Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistykselle viidenkymmenen vuoden ajaksi. Niin päättyi myllyn tuotannollinen toiminta, mutta Kotiseutuyhdistyksen museotoimikunnan velvollisuuksiin kuului korjata myllyrakennus ja huolehtia sen hoidosta.

Myllyn vuosia:

1633: Myllyn mainitaan toimineen Korpilahdella jo varsin varhain.

1874: Nykyinen Mylly rakennetaan vanhan huonokuntoisen  tilalle.

1875: Myllyn toiminta laillistetaan.

1958: Toiminta loppuu.
Mylly luovutetaan Kotiseutuyhdistyksen hoidettavaksi.

2006: Myllylalueella monia kunnostustoimia

Kotiseutuyhdistys ”myllärinä”

Vuosien mittaan Kotiseutuyhdistys on pyrkinyt hoitamaan kunnialla saamansa velvoitteet. Myllytupa jouduttiin korjauskelvottomana purkamaan, mutta sen paikalle siirrettiin ja pystytettiin myllyriihi. Seuraavaksi oli vuorossa Niittysen talosta mylly-alueelle siirretyn vanhan aittarakennuksen kattaminen. Itse myllyrakennus on maalattu ja sen pärekatto uusittu kesällä 2006 Keski-Suomen ympäristökeskuksen työllistämistyönä.

Kevään 2001 aikana alettiin Kotiseutuyhdistyksessä pohtia myös Korpijoen vesimyllyn ja kauniin myllylehdon käyttömahdollisuuksien laajentamista. Perinneympäristöjen kunnostukseen oli saatavana rahoitus- tai työvoimatukea EU-rahoista, mikäli toimenpiteillä voidaan edistää myös matkailullisia näkökohtia. Ympäristökeskuksen arkkitehdiltä saatiin alueen katselmuksen jälkeen lausunto, jossa hän totesi, että myllystä ja sen ympäristöstä saataisiin kunnostettuna helposti saavutettava ja keskeinen matkailu- ja opetuskohde sekä luonteeltaan maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Hän piti myllyrakennusta riittävän hyväkuntoisena ja että myllyn saattaminen näytösluonteiseen toimintakuntoon olisi hänen arvionsa mukaan teknisesti mahdollista. Jauhatuskoneisto ja varustus on säilynyt täydellisenä sekä hyväkuntoisena paikoillaan. Vesivoiman käytön vaatimat rakenteet - kuten pato, vesirännit ja turbiini – olisi kuitenkin selvitettävä erikseen.
 
Myönteisen lausunnon kannustamana Kotiseutuyhdistys jätti Keski-Suomen TE–keskukselle maaseutuperinnön suojelemiseen tähtäävän hankehakemuksen myllyn ja sen ympäristön kunnostamiseksi. Hanke eteni Vesuri ry:n avustuksella, jonka Käskassara –ohjelmasta myönnettävästä myllyalueen suunnittelun ja kunnostuksen käynnistämisen rahoituksesta saatiin syksyn aikana TE–keskukselta myönteinen päätös. Hankkeen yhteydessä Kotiseutuyhdistys solmi uuden 30-vuotisen vuokrasopimuksen maa-alueen omistavan Ylä-Niittysen tilan omistajien kanssa. Suuri merkitys on ollut Keski-Suomen ympäristökeskukselta saaduilla työllistämisavustuksilla, joilla on saatu hyviä työntekijöitä hankkeen eri rakennus-kohteiden toteuttamiseen. Merkittävin niistä on ollut myllyrakennuksen peruskorjaus ja maalaus sekä pärekaton uusiminen. Kesällä 2009 päästäneen aloittamaan vedenjuoksutusputken rakentaminen.  

Ilman TE-keskuksen rahoitusta ja ympäristökeskuksen kautta saatua työpanosta hankkeesta ei olisi selvitty, vaikka Kotiseutuyhdistyksen jäsenet, toimikunnat ja johtokunta ovat innokkaasti osallistuneet talkootöihin. Talkoilla on rakennettu pärekatto riiheen ja aittarakennukseen, tehty helppokulkuiset portaat Jussinpolun päässä sijaitsevalta paikoitusalueelta myllylle, rakennettu riukuaitaa ja siistitty pihaa ja puustoa. Yhdistyksen johtokunnasta löytyi osaamista ja ymmärrystä vesiturbiinin nostamiseen pohjamudasta ja kunnostamiseen toimivaksi. Jopa myllyn sähköistyksen suunnitteluun ja asennuksiin oli saatavana asiantuntevaa ja ammattitaitoista talkoovoimaa yhdistyksen jäsenistöstä ja myllytoimikunnasta. Myllyalueen kunnostus on ollut yhteinen asia.

Myllylaakson kunnostus yhteinen asia

Monenlaista paikallista kädentaitoa ja viisautta on voitu hyödyntää myllylaakson kunnostamistalkoissa.
Elintärkeää apua on saatu sekä TE- että ympäristökeskukselta.


Myllylaakson portaat valmistuvat talkoovoimin.


Ympäristökeskuksen tukeman YTY-hankkeen työntekijöitä Myllyn pärekattoa uusimassa.

Aiheesta lisää ympäristökeskuksen sivuilla...
" Virtaa sielulle "

Aikaa kuluu vielä ennen kuin Vanhan myllyn kivet jauhavat jyviä uutispuuron valmistukseen. Meillä on kuitenkin valmiina mylly, ainutlaatuisen kaunis myllylaakso sekä keväisin kiihkeästi kuohuva Kannelkoski, joka joskus talvisin muuttuu upeaksi jääveistokseksi. Meillä on tilat ja alue moninaisille tilaisuuksille, laulutuokioihin ja konsertteihin, kävelyretken kohteeksi, jopa hääjuhlan järjestämiseen.


"Nauru raikaa ja laulu soi" - emäntien kahvihetki myllyllä

Risuaidan askartelua myllylaaksossa. Taustalla näkyy vanha riihi. Kuvassa oksia taivuttelemassa Anja Pailio.

palaa alkuun...

Vanhan Pappilan historiaa

Korpilahti erotettiin omaksi emäseurakunnakseen Jämsästä v.1867 ja itsenäistyvän  seurakunnan tuleva kirkkoherra tarvitsi  asunnon. Ensin oli tietenkin löydettävä  pappilalle paikka. Tarjouskilpailu järjestettiin ja tarjouksia tuli useampia 17.600 markasta 11.000 markkaan. Kun sitten Juho Matinpoika tarjoutui myymään Ala-Niittysen tilan näin  läheltä kirkkoa vain 10.000 markan hinnasta, tältä kauniilta paikalta Päijänteen rannasta, kaupat tehtiin.  Kauppaan kuului myös viljelymaata, niittyä karjalle ja Joensuu –niminen  torppa. Aluksi kirkkoherran asunnoksi korjattiin Ala-Niittysen päärakennus, mutta sitä pidettiin papin arvolle vaatimattomana ja niin vuonna 1893 päätettiin rakentaa uusi talo.  Lääninarkkitehti Alfred Cavén teki piirustukset.  Suunnitelmassa oli kymmenen 3,56 metriä korkeata huonetta. Rakennusurakka annettiin rakennusmestari K.O. Mattsonille vuonna 1895. Vanhasta Ala-Niittysen talosta käytettiin kaikki käyttökelpoinen materiaali, mm. vanhat perustuskivet. Sisätyöt teki Ananias Polkula. Pappila valmistui lopullisesti v. 1901. Pihapiirissä on lisäksi aittarakennus oikealla sisään tultaessa oikealla ja vasemmalla  väentupa, joka toimii nykyisin päiväkotina. Sen taakse jää vanha navettarakennus.
 

Vanha pappila alkuperäsessä asussaan. Nykyisin mm. piha-aitaus on kadonnut.

Vanha pappila toimi kirkkoherran asuntona vuoteen 1955 saakka, jolloin viereiselle tontille valmistui uusi, omaa aikakauttaan edustava pappila.  Korpilahden kunta osti vanhan pappilarakennuksen kunnanvirastoksi, jona se toimi vuoteen 1979 asti. Rakennus liittyy olennaisesti Korpilahden kirkko- ja paikallishistoriaan ja edustaa sitä edelleenkin kauniisti ja arvokkaasti. Talon sisätiloihin on tehty muutoksia. Kunnanviraston muutettua uuteen taloonsa pappilan tilat vuokrattiin. Ajan myötä alkoivat rapistua uhkaavasti.               1980 –luvulla talossa tehtiin  remontti, jonka jälkeen talo on ollut kuntalaisten  ahkerassa käytössä. Se on ollut etenkin kansalaisopiston toimintatiloina mm.  kudonnan, musiikin, esiintymistaitojen ja liikunnan harrastajille. Tiloissa ovat kokoontuneet yhdistykset ja lasten kerhot. Pienimuotoisille konserteille sali on ollut erinomainen paikka. Kauniit tilat ovat olleet myös perhejuhlien viettäjien suosiossa ja etenkin kesäisin edustava miljöö monille mielenkiintoisille näyttelyille.

Jatkakaamme perinteitä - Tervetuloa!
Kotiseutuarkisto vanhassa pappilassa

Vanha pappila Jyväskylän kaupungin sivuilla


Karl H. O. Molander

synt. 26.1.1824



Karl Henrik Oskari Molander
Oli Korpilahden oman seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra.

Pappisvihkimyksensä hän sai 30.9.1846 ja virkaan hänet nimitettiin 1.10.1872.
Toimeen astuminen tapahtui 1.11.1872.

Korpilahdella hän hoiti tointaan 30.4.1878 asti, kunnes siirtyi Mäntyharjun kirkkoherraksi.




Muita aikaisia kirkkoherroja ja heidän toimikautensa

2. Johannes Sahlman
1.5.1978 - 30.4.1890
3. Gustaf Rydman
4.2.1891 - 8.3.1900
4. Anton Wilen
1.5.1902 - 19.9.1906
5. Petter Harald
1.5.1908 - 31.10.1917
6. Juhani Hannuksela
1.5.1920 - 30.11.1935
7. Antti Viljami Valanne
1.5.1937 - 1947



palaa alkuun...
Sivu päivitetty: 31.1.2012