Kotiseutumuseo





Astu peremmälle

Esineitä on hieman yli 200 kappaletta.
Museo on kahdessa kerroksessa ja se jaukautuu alla oleviin kokonaisuuksiin.
Tutustu esineistön näytekappaleisiin valitsemalla aihe.
Katso kuvaa klikkaamalla.

Tervetuloa paikan päälle katsomaan kaikki aarteet.


Alakerta
Elämää ja elinkeinoja Päijänteen rannoilla
Liikenne
Puutyöt
Maanviljely
Maitotalous
Kalastus ja metsästys
Yläkerta
Naisten työt
Seurakunta
Miesten työt
Nahkurin välineet
Muut esineet


Elämää ja elinkeinoja Päijänteen rannoilla

1 KIRKONKELLO
Kellomestarit Wallman ja Guten ovat valmistaneet tämän kellon Korpilahden seurakunnalle Tukholmassa v. 1778. Se on soinut tämän rakennuksen, Korpilahden toisen kirkon tapulin, kupolista kauas kuuluen.
3 RUUHI
Ruuhia on käytetty kivikaudelta 1800-luvulle saakka. Pohjois-Euroopassa ne tehtiin usein suuresta haavasta, polttaen kovertamalla, kirvein ja taltoin viimeistellen. Tämä ruuhi on löytynyt suohaudasta, mutta sen ikää ei tiedetä.

8 KAKSIPÄINEN KOTKA –VAAKUNA
Vaakuna on sijainnut autonomian aikana vuonna 1893 perustetun Korpilahden apteekin seinällä. Sen keskellä on Suomen leijona ja siivissä silloisten kahdeksan läänin vaakunat.
10 MIEKKA, HATTU JA VYÖ
Majuri Pistolekors oli täällä Ruotsin kruunun palveluksessa 1804-1810. Koska upseerit saivat pitää virkatalonsa kuolemaansa saakka, hän jäi tänne, sydänasianaan Korpilahden itsenäistäminen ja kehitys.


< Palaa alkuun

Liikenne


20 KÄRRYNPYÖRÄT
Sammakkorattaista irrotetut pyörät ovat Kovalan talosta Heinosniemeltä. Silloisena kärrynpyörien ”voiteluaineena” käytettiin usein sammakoita, jotka litistyttyään edistivät kärryn kulkua.

24 HEVOSEN LUKKO
Pitkillä matkoilla hevosen kaulaan laitettiin rautainen kytkin, jossa oli lukkolaite ja vahvat ketjut, jotta varkaat eivät päässeet viemään hevosta. Tämäkin esine on Kovalan talosta Heinosniemeltä.

28 TUOHIVIRSUT
Virsuja käytettiin ennen vanhaan arkijalkineina. Tuohivirsut tehtiin koivusta poikittaissuuntaan kiertäen kiskotuista noin tuuman levyisistä tuohisuikaleista.

33 LUISTIMIA
Luistimet ovat suksia paljon nuoremmat välineet siirtyä jäällä paikasta toiseen. Jalkineisiin kiinnitetyistä puisista luistimen teristä, joilla Korpilahdellakin luisteltiin, sekä ”nurmeksien” ajoista on vain vähän toistasataa vuotta.
34 POLKUPYÖRÄN TUOHINEN SIVULAUKKU
Tuohinen laukku olisi muodikas tämänkin päivän polkupyörässä.
< Palaa alkuun

Puutyöt

39 PELTISAKSET
Kovalan talosta Heinosniemeltä. Alaspäin suuntautuva piikki lyötiin esimerkiksi tukkiin kiinni. Kädensijasta painamalla pystyttiin leikkaamaan vahvaakin rautapeltiä.

40 LANKKUSAHA
Yksi sahuri seisoo sahattavan tukin päällä ja toinen maassa tukin alapuolella. Sahausliike tapahtuu pystysuunnassa.
42 TELSO
= Haapatassi eli kourukirves, joka on kuokkaa muistuttava teräase, jota käytetään puun onteloimiseen tai kovertamiseen.
45 JÄMSIRAUTA
= vuolin, jota on käytetty puisten astioiden esim. saavien viimeistelyyn.

56 RIVERAUTA
Käytetty hirsirakennusten tiivistämisessä
< Palaa alkuun

Maanviljely

65 HEINÄHANKO
Lepolasta, tehty yhdestä puusta

66 SAHRA
Sahran malli hämäläinen. Hakasen tilalta Korpilahdelta.
68 KASKIMAAN AURA
71 SONTAKOTTI
Valmistanut Kalle Aapelinpoika Palolahti. Sontakoteilla kuljetettiin lehmänlantaa lannoitteeksi pelloille. Tarvittiin yleensä 2 kpl. Toiseen luomamies loi sontaa pellolla olevasta kasasta sillä aikaa kun ajomies oli tyhjentämässä toista.
72 AURA
Maataloudessa peltojen kyntämiseen käytettävä työkalu.
< Palaa alkuun

Maitotalous

75 SEPARAATTORI
Ensimmäiset separaattorit keksittiin v 1878. Aluksi ne olivat käsikäyttöisiä. Aikaisemmin kerma oli erotettu lämpimässä seisseen maidon pinnalta ja rasvasta kirnuttu voita. Separoitua maitoa sanottiin kurriksi.


76 KIRNUT
Kirnussa kermasta tehdään voita. Mäntäkirnussa kermaa liikutetaan edestakaisin puisella männällä. Kampikirnussa kermaa liikutetaan kammen mukaan pyörivällä lavalla. Kermasta jäljelle jäävä juoma on kirnupiimää.


78 MAITOKEHLOJA
Tällaisissa kehloissa hapatettiin maitoa usein viilipiimäksi.


79 MAITOSIIVILÄT
Maito siivilöitiin vastalypsettynä astiaan, usein tonkkaan, jossa se jäähdytettiin. Jäähdyttämistä varten talvella oli sahattu järven jäästä uhkeita kappaleita, jotka sahanpurulla peitettyinä pysyivät jäässä maidon jäähdyttämiseksi.

81 PIIMÄLASKU
Piimäleili, jossa piimää säilytettiin.

< Palaa alkuun

Kalastus ja metsästys

92 RYSÄ
Valmistanut Emil Lindeman. Katiskan sukua oleva kalanpyydys.



93 RAPUMERTOJA
Valmistanut Emil Lindeman.



96 KETTULAPIOT
Kovalan talosta Heinosniemeltä. Käytetty ketunpyynnissä. Käpälällä tehtiin hankeen ketun jälkiä. Koska kettu tavallisesti astui vanhoihin jälkiin, sovitettiin jäljet viritetyn laudan kohdalle.



99 RUUTISARVIA
Tyypillistä keskisuomalaista koristelua. Ruutisarvea käytettiin vanhojen mustaruutiaseiden ruutisäiliönä. Sarvesta siirrettiin aseeseen tarvittava määrä yhtä laukausta varten.



100 JALKAJOUSI
Varsijousi eli jalkajousi on käsijousesta kehitetty ase.

< Palaa alkuun

Naisten työt

109 LEIPÄHÄKKI
Leipien säilytykseen katonrajassa oleva teline. Erikoisnimitykset: leipähaukka, leipävarras, leipärinni, kräkylä



116 VAKKU ELI LASTEN KEHTO KAKSOSILLE
Ahvenuksen talosta. Kehdossa hoidettu tiettävästi viidet kaksoset vuosien 1904-1936.



141 PESUKARTTU
Pesukarttua eli pyykkikurikkaa käytettiin lähinnä pyykin huuhteluvaiheessa. Keittämisen jälkeen jäähtyneet vaatemytyt nostettiin jakkaralle ja niitä hakattiin pesukartulla. Välillä pyykki kasteltiin puhtaassa vedessä ja taas kartuttiin.



143 TUOHISYKKYRÄ
Tuohitöistä jäi pieniä suikaleita, jotka yhteen kierrettynä toimivat puuastioiden pesiminä, huosiaimina. Ne vastasivat nykyajan tisikiharjoja. Tosin huosiaimilla pestiin puhtaiksi myös lattiat.




158 KUTOMAKONE
Kutomakone lienee museon nuorin esine. Se on valmistettu 1940 ja lahjoittaja Saara Värjyvirta. Osia: puolauslaite, kampa, ainoja 14 kpl, lankateline, parafiinia, lista painoille.

< Palaa alkuun

Seurakunta

165 PUU-UKKO
Korpilahden ensimmäisen kirkon paikalle vv. 1753-1755 rakennetun toisen kirkon saarnastuolin jalka. Ojennettu käsi on myöhemmin tehty.



172 JALKAPUU
Jalkapuu on ennen vanhaan käytetty häpeärangaistuksen väline. Kolottujen hirsien väliin
laitetaan rangaistavan jalat ja joskus kädetkin. Hirret lukitaan, jottei tuomittu pääse karkuun. Jalkapuu oli kirkon eteisessä.
176 KIRKKOVAKKA
Kirkkovakassa säilytettiin ja kuljetettiin naisväen kirkkovaatteet kuten silkkihuivit, kirkkoröijyt ja parhaat jalkineet, jotka puettiin vasta kirkkoon mentäessä. Vakat olivat emäntien arvokkaimpia esineitä, usein puolisolta saatuja.



180 SILINTERIHATTU
Silinteri kuului Mutasen kappalainen Frans Cawénille.



186 KOLEHTIARKKU
Eri suuaukoilla kerättiin rahaa eri tarkoituksiin. Arkun sisällä on seinä, että rahat eivät mene sekaisin.



< Palaa alkuun

Miesten työt

187 KETRÄTIN
Pora, jonka vauhtipyöränä on puinen kiekko. Toinen on rautapora, jonka vauhtipyöränä raskas reikäkivi. Tämä pora on ollut käytössä Lepolassa 1930-luvulla.



189 KAIRA
Valmistaja Kalle Kaita-aho, tehty juurikkaasta



191 KÖYSIKELAT
Siivellinen kela Kovalasta. Tarkoitettu ohuen köyden kuten verkon tms. valmistukseen. Toinen on Tissolasta.

194 LESTEJÄ
Suutarin lestejä kengän valmistukseen. Ylimmäinen miesten kengille, keskellä naisten ja alimmaisena lasten kengille.



196 SATULASEPÄN OMPELULEUAT
Käytettiin apuvälineenä nahkojen neulomisessa.

< Palaa alkuun

Nahkurin välineet

198 TRAANISUTI JA -ASTIA
Traania käytettiin, jotta nahka pitää paremmin vettä.



200 POKSIN VIIMEISTELYLAITE
Käytetty nahan pinnan muokkaamiseen.



204 NAHAN TYÖSTÖTELINE
206 ORSIA
Vanha suomalainen sanonta ”nahkurin orsilla tavataan” on viitannut siihen, että kuoleman jälkeen olemme kaikki samassa tilanteessa.



207 NAHKAPIHDIT
Käytetään nahan vetämiseksi kireäksi.

< Palaa alkuun

Muut esineet

59 KAKSIPUOLINEN KANTELE
Matti Koskinen käytti tätä kanteletta konserttimatkoillaan.



104 SUONIRAUTA KOTELOINEEN
Raudalla on tehty viilto kupattavaan ihoon. Toinen iskuraudoista on peräisin Kähön Kanalasta, missä myös hänen isänsä Benjami Kanala 1600-luvulla iski ja paransi ihmisiä.
Toisen on omistanut Jaana Manninen Leustusta.



106 LEIMASIMIA RAHAN VÄÄRENTÄJÄLTÄ
Leimasinten pinnassa on sinistä väriä, joka on tehty mustikasta. Leimasimet ovat kuuluneet kuurolle Samulille, joka asui Lahnamäessä ja koversi leimasimia väärentääkseen sitten rahaa.



210 JAUHINPUU
Ollut Kalle Reivilällä, sitä ennen Vilppu Rantasen käytössä. Rantanen jauhoi nuuskaa paitsi itselleen myös mm. kauppias Richterille ja rouva Forsgrenille.



27 TIKKATÄÄPPÄÄT
Käsin kudotut villakangaskengät vuodelta 1916.

< Palaa alkuun






Sivu päivitetty: 2.5.2016